Kuten eilen tuli puheeksi, perehdytään tänään yhteen luonnonkosmetiikkapuolen kasvoveteen.
Sain joskus pidemmän aikaa sitten Laveran epäpuhtaalle- ja sekaiholle tarkoitetun Purifying Facial Toner -kasvoveden, mutta lykkäsin sen käyttöönottoa viimeiseen asti. Tuote kuulosti paitsi rasvoittuvaisempi-ihoisen kohderyhmänsä myös sisältönsä vuoksi sen verran tehokkalta etten uskonut, että minusta ja siitä voisi millään tulla ystäviä. Tai tuttavia. (Tai edes Facebook-kavereita.)
Jostain syystä tämä osoittautui kuitenkin kuin hyväksi baari-illan iskuyritykseksi: Meillä molemmilla oli selvät lähtökohtaiset näkemyserot siitä, mikä minulle sopii enkä halunnut uskoa tämän millään voivan olla oikeassa, mutta tämä onnistui ympäripuhumaan minut puolelleen siitäkin huolimatta, että lähtökohtaisesti olin valmis viskaamaan tällä vesilintua.
Tuote oli täynnä normaalisti pintakuivalle iholleni liian tujun kuuloisia aineosia, muttei silti tuntunut ihollani yhtään liian tujulta. Olen jotenkin tyytynyt välttelemään luonnonkosmetiikan kasvovesiä niiden reilusti sisältämän alkoholin vuoksi (jota suosin usein mielummin vain sisäisesti nautittuna), mutta nyt koin täyden yllätyksen tämän tuotteen kohdalla. Tuote sisälsi paljon luonnonskosmetiikassa tyypillisesti säilöntäaineena käytettyä alkoholia, muttei silti ollut ihollani yhtään liian tuju!
Tämä kasvovesi saikin ihoni jäämään puhtaaksi, raikkaaksi sekä freesiksi, muttei aiheuttanut sille ollenkaan sellaista ihoani räjäyttävää cliniquenkasvovesinumeroneljä-tyyppistä tunnetta, jollaista olin uumoillut. Tähän tyyppiin tutustuminen siis todellakin avasi minulle aivan uuden maailman!
Aiemmasta saman linjan Lavera-ihastuksestani voi lukea tästä postauksesta.
Laveran kasvoveden voi ostaa itselleen esimerkiksi Hyvinvoinnin tavaratalosta tämän mainoslinkin takaa.
Mikä on teidän suhteutumisenne alkoholiin kasvovesissä? Oletteko absolutisteja vai meneekö kohtuuden rajoissa?