Rakastan kosmetiikkaa, mutta vielä enemmän rakastan nykyään ahmia siitä itseeni tietoa. Joskus aikoinaan tykkäsin lukea ehostamisesta kertovia ja suoranaisia kauneusvinkkejä sisältäneitä kirjoja, mutta nykyään suosikkejani ovat nimenomaan teokset, jotka kertovat alan historiasta, kulisseissa tapahtuvista asioita sekä tarjoavat muuten vaan nippelitietoa ja ajatuksen aihetta.
Tästä johtuen olenkin ollut aivan taivaissa koulumme kirjastossa, josta olen löytänyt hirveät määrät mielenkiintoista luettavaa. Olen viettänyt siellä useampia hetkiä hypistellen ja selaillen ihania kosmetiikkakirjoja sekä kantanut niitä kotiin kilo kaupalla. Koulun kirjasto onkin ollut minulle oikea paratiisi!
Löytyyhän minulta toki itseltänikin kosmetiikkakirjoja, mutta jotenkin olen vaan ostamisen jälkeen aina aloittanut niiden lukemisen mutta jättänyt sen sitten kesken mukamas ajanpuutteen vuoksi. Nyt olen kuitenkin päättänyt, että pyrin joka päivä vaikka edes ennen nukkumaanmenoa lukemaan jonkun verran jotain alan kirjaa ja kartuttamaan tietojani edes jostakin alaan liittyvästä asiasta. Kaiken lukemani ei aina tosin tarvitse välttämättä liittyä alaan suoraan, vaan luen mielelläni myös esim. markkinointiin ja kaupalliseen puoleen liittyviä kirjoja, jotka voin mielessäni linkittää nimenomaan kosmetiikkapuolelle.
Koska luen nykyään taas paljon kosmetiikkakirjoja ja minulta aina silloin tällöin kysellään vinkkejä hyvistä teoksista ajattelin alkaa esittelemään lukemiani kirjoja blogissani jatkossa hieman enemmän. Ties, vaikka joku muukin löytäisi niiden joukosta jotain lukemisen arvoista!
Viimeisin lukemani kosmetiikka-aiheinen kirja on Mark Tungaten Branded Beauty -How Marketing changed the way we look.
Kirja on aivan mieletön tietopakkaus, joka kätkee sisälleen paitsi useamman eri kosmetiikka-alan brändin taustalla olevan tarinan, tarjoaa se myös paljon ajateltavaa, pohdittavaa ja sellaista nippelitietoa, jota on mahtava tietää alalla olevana tai siitä muuten vaan kiinnostuneena. Kosmetiikan historiassakin on paljon sellaista, mitä en ole itse tiennyt, joten kirja antaa loistavia tietoiskuja.
Tiesin esimerkiksi jo etukäteen, että Clinique kuulee Estee Lauderille, mutta olin luullut Estee Lauderin ostaneen sen jossakin vaiheessa itselleen kuten suuremmilla brändeillä on tapana tehdä. Sen sijaan Clinique onkin Estee Lauderin talosta lähtenyt idea brändin mietittyä, millainen sarja olisi heidän pahin mahdollinen kilpailijansa edustamalla heidän ääripäätään ja tuon ideoinnin seurauksena Estee Lauder päätti itse luoda sellaisen eliminoidakseen yhden potentiaalisen kilpailijansa. Nerokasta!
En myöskään tiennyt, että Sephora on syntynyt alunperin Bootsista! Tai että Boots on vuonna 2002 tarjonnut asiakkailleen mahdollisuutta myös Botoxin piikitykseen laajentaen kosmetiikkareviiriään hetkellisesti!
Enkä ollut koskaan edes ajatellut, kuinka paljon Avonin kaltaiset kotimyyntifirmat hyötyvät lamasta ja ihmisten irtisanomisesta. Tuollaisina aikoina ne nimittäin saavat rekrytoitua itselleen valtavat määrät uusia kotimyyjiä näiden jouduttua työttömiksi varsinaisesta työstään ja yrittäessään keksiä keinoja tienata rahaa.
![]() |
Kirjan jokaisen kappaleen lopussa on tiivistelmä, joka kokoaa yhteen kappaleen tärkeimmät asiat. |
Kirja kertoo myös termin "metroseksuaali" syntyhistorian sekä sai minut pohtimaan sitä, kuinka selkeä ero miehille ja naisille suunnatussa tuotemarkkinoinnissa on: naiset tahtovat kuulla tarinoita tuotteista ja brändeistä niiden takana lumoutuen niistä kun taas miehet tahtovat vain kuulla, mitä tuote tekee. Piste. Kirja saa myös muistamaan, että suuri osa miehille tehdystä kosmetiikkamarkkinoinnista onkin itseasiassa kohdistettu naisille, sillä juuri naiset ostavat suuren osan miehille tarkoitetusta kosmetiikasta.
Kirjasta voi lukea myös, mistä parabeenihysteria on alunperin saanut alkunsa ja kuinka suuri palvelus vastaavat aineosiin kohdistuvat hysteriat aina merkeille ovat, sillä ne antavat firmoille hyvän raon lanseerata aineosaa sisältämättömiä tuotteita tuota seikkaa korostaen ja sillä rahaa takoen. Kirjassa sivutaan hieman myös tatuointikulttuuria esimerkiksi Alexander McQueenin ja Jean Paul Gaultierin sen hyödyntämisen kautta. Opin myös, että New Yorkissa tatuointi oli laitonta vuoteen 1997 saakka! En myöskään tiennyt Chanelin myyneen muutamia vuosia sitten merkin meikkipuolen taiteellisen johtajan Peter Philipsin suunnittelemia väliaikaisia tatuointeja, joista löytyy upeita kuvia täältä.
Tiesittekö muuten, että jotkut jenkkilän merkit käyttävät vieläkin voiteistaan termiä "crème" termin "cream" sijaan jäänteenä siitä, että termin cream käyttö oli aikoinaan kielletty käytettävän muussa yhteydessä kuin meijerituotteista puhuttaesssa? Tai että klassista kölnivettä eli vuonna 1700-luvulla lanseerattua Eau de Cologneta käytettiin paitsi häivyttämään kehon omia hajuja myös parantamaan vatsakipuja ja ientuliehduksia joiden lisäksi sen uskottiin puhdistavan verta?
Minulle tuli tämän kirjan luettuani olo, ettei minulle riittänyt, että olin lainannut ja lukenut kirjan, vaan että tahdoin ehdottomasti lisätä sen omaan kirjakokoelmaani. Kirja sisälsi nimittäin niin monta tiivistettyä tarinaa eri brändien taustalta, että näen itseni helposti palaamassa sen pariin useamminkin tulevaisuudessa.
Infopakkauksena se olikin aivan mieletön teos ja suosittelen sitä kaikille alasta kiinnostuneille!
Kirjaa pääsee selailemaan Googlen nettikirjaversiona täältä. Oman googletteluni perusteella kirjan saatavuus on Suomessa hieman huono, mutta onneksi ulkomaalaiset nettikaupat kuten Amazon tarjoavat tässä yhteydessä apua.
Onko joku muu sattunut lukemaan kirjan tai kiinnostuiko joku siitä? Tuliko postauksessa esiin juttuja, joita tekään ette olleet tienneet? Ja mitä mieltä olette ajatuksesta, että jakaisin teille silloin tällöin näitä kirjavinkkejä?