Kun aloitin estenomin opintoni, ilmaisi moni halukkuutensa kuulla niistä aina silloin tällöin. Tässä siis pieni sillointällöinen hetki.
Meillä on ollut todella vähän tenttejä ja kuten kerroin, sujui syksy lähinnä erilaisia ryhmätöitä puuhastellessa. Ainoat tentit, joihin jouduin vastauksia raapustelemaan olivat liiketalouden tentti sekä matematiikan kertauskurssin ja sen pirun kemian kurssin tentit.
Ihanan pitkän joululoman jälkeen palasin taas arkeen ja ensimmäisten asioiden joukossa minulla oli taas kemian tentti.
Olin jälleen taistellut kemian kanssa useita viikoja putkeen. Koin aika ajoin pieniä valaistumisen ilmiöitä, mutta niin moni asia on minulle vielä täysin epäselvää. En silti ollut jälleen kerran koskaan lukenut mihinkään tenttiin yhtä paljon.
Moni on kysynyt, onko kemia yhä ollut vaikeaa. No ei se ole, jos sitä on lukiossa lukenut ja asiat on ymmärtänyt. Itse en kuitenkaan kuulu tuohon siunattuun ryhmään ja kemia tuottaa minulle suunnattomia haasteita. Olemme toistaiseksi käyneet läpi lukion ykkös- ja kakkoskursseilla opiskeltuja asioita, mutta eiväthän kaikki tietenkään ole edes käyneet lukiota.
Itse olen käynyt lukion, mutta opiskelin kemiaa vain yhden kurssin yli 10 vuotta sitten ja senkin englanniksi siitä mitään tajuamatta. Pääsin kurssista läpi vain siksi, koska tentti oli rasti ruutuun muodossa toteutettu ja minulla sattui tuona päivänä olemaan hyvä arpaonni enkä muista kurssilta yhtään mitään muuta kuin eturivissä istuneen ärsyttävän tietäväisen Englantilaistuneen Herrasmiehen, jolla oli vastaus kaikkeen mahdolliseen ja joka turhautui meistä useimpien tyhmyyteen. Sain kurssista seiskan enkä ole sen jälkeen lukenut kemiaa millään tasolla ennen estenomin opintojani.
Ja nyt minun täytyisi yhtäkkiä osata vaikka mitä.
Kemian kurssin kansssa kävi jälleen kuten viimeksikin: Istuin jokaisella luennolla, mutten koskaan ymmärtänyt sanaakaan siitä, mitä opettaja sanoi. En vain saanut kiinni enkä ymmärtänyt. Kaikki meni liian nopeasti ja monimutkaisesti. Jouduin jälleen päättämään, että opiskelisin asiat itsenäisesti kotona ennen tenttiä.
Hakasin päätäni seinään kemian kanssa parisen viikkoa ja perjantaina oli vihdoin tentti. Edellisessä kemian tentissä riitti, että siitä pääsi läpi, jolloin kurssista sai hyväksytyn merkinnän. Tässä kurssissa tarjolla on numeroita ykkösestä vitoseen ja voin vaan arvata, ettei omani tule olemaan kovin lähellä vitosta... Itseasiassa jos edes pääsen tentistä läpi ja saan ykkösen lupaan etten valita, sillä sekin jo riittää. INCI-lukutaito ja suoraan kosmetiikkaan liittyvä kemia on mielenkiintoista, mutta nämä kaikenmaailman protoninsirtoreaktiot ja happo-emäs -reaktiot ovat välillä hieman liikaa. Onneksi sentään orgaanisten yhdisteiden nimeäminen sujuu perustasolla. Ymmärrän, että perustieto on tärkeää, mutta kaikki on vaan ihan pirun haastavaa.
Vaikeinta onkin etten tiedä tarkalleen, mitä minun edes olisi osattava. Tai kuinka voisin sen edes osata!
Mistä minä voin tietää, että C + H2O on juuri CO + H2? Mistä ihmiset tietävät nuo jutut? Miksei siitä tule CH2O tai OH2C tai vaikka CH2 + O? Tuo on se juttu, jota en ymmärrä. Miten minä voin tietää, mitä joidenkin aineiden yhdistämisestä syntyy? Vai täytyykö ne vain opetella ulkoa? Vai onko niissä joku logiikka? Ja mitä minun pitää edes iskeä Googleen hakusanaksi voidakseni oppia asiasta jotain?
Tällä hetkellä minulla on nyt juuri alkaneena meneillään biokemian kurssi, joka vaikuttaa minun aivotoiminnalleni jo loogisemmalta. Asioita ei vaan tapahdu yhtäkkiä jollain tavalla, joka minun ehkä pitäisi tietää, vaan kaiken tiedon voi opetella selkeästi kirjasta. Solun rakenne on se sama ja mitokondrio toimii kuten kirjassa on kerrottu eikä suinkaan vaan yhtäkkiä ragoi tuman kanssa muodostaen epämääräistä yhdistettä.
Kevään opintoihini kuuluu myös englantia, anatomiaa, fysiologiaa sekä ravitsemusoppia, talouden suunnittelua ja kosmetiikan lainsäädäntöä. Lähikontakteja on melkoisen vähän ja keskimäärin koulupäiviä on noin reilut kaksi viikossa. Koulussa ei siis tarvitse fyysisesti olla läsnä hirveästi, mutta hommia on ihan sopivasti.
Opiskelu tuntuu edelleen minun jutultani, vaikka olenkin saanut tajuta, ettei minusta INCI-lukukiinnostuksestani huolimatta tule kosmetiikkakemistiä koskaan. Opiskelutahti tuntuu hassun löysältä, mutta toisaalta mukavaa näin niin ehtii tässä ohella vähän elää ja tehdä hommiakin.