Jos suomalaiselta naiselta kysytään, mitkä ovat hänen välttämättömimmät meikkituotteensa, alkaa lista lähes poikkeuksetta aina ripsivärillä. Jos kasvoilla ei ole meikkiä ja unelmien mies on tulossa samaan tilaan kahden minuutin kuluttua, lykätään ripsiin ensimmäisenä ripsiväriä.
Jos aikaa on kolme minuuttia, tulee toinen suosikkituote, joka on yleensä puuteri. Tämä tuote voi olla myös peiteaine tai meikkivoide, mutta yleensä se on silti ihon värin tasoittamiseen tarkoitettu tuote.
Jos aikaa on vielä, lisätään huulikiiltoakin.
Suomalaisen naisen suosikkituotteet ovatkin siis simppelit ja minusta loogiset. Jos kauneutta halutaan lisätä äkkiä, täytyy sen näyttää mahdollisemman luonnolliselta.
Täällä Lontoossa marssijärjestys on kuitenkin aivan toinen.
Omiin aktiivisiin kanssaeläjien tarkkailuun perustuviin kokemuksiini nojaten voisinkin väittää, että täällä tuo ykköstuote ei suinkaan ole ripsiväri vaan silmämeikkikynä.
Briteille meikkaaminen on yhtä kuin silmämeikkikynän laitto ja iltameikki yhtä kuin runsas silmämeikkikynän laitto.
Täällä silmämeikkikynää käytetään silmiin jopa suuremmalla prioriteetilla kuin mascaraa: tuohan se nyt ne silmät paljon tehokkaammin ja voimakkaammin esiin kuin parin ripsen värjääminen!
Mikäli aikaa sitten on johonkin muuhun, on se joku muu sitten se ripsiväri.
Täällä meikkipohjalla ei ole niin väliä.
Ja sitäpaitsi meikkivoiteen, peiteaineen tai puuterin sijaan aurinkopuuterin levittäminen kasvoille tuo huomattavasti näkyvämpää todistetta siitä, että kasvoille on tosiaan laitettu meikkiä!
Kaduilla näkee vaikka kuinka paljon tavallista(kin) kansaa, jonka silmät ovat rajattu ulkoa ja sisältä ja nurkasta nurkkaan, mutta joiden kasvojen ihonsävyä ei ole millään lailla tasoitettu. Suomalaisessa tyylissä kun ensin pyritään tasoittamaan ihonsävy ja vasta sitten lisäämään meikkiä kasvoille.
En varmasti ole ainoa, joka on huomannut tämän ilmiön?
Vai olenko muka?
Yksi esimerkki ilmiön toteuttamisesta on Cambridgen herttuatar Kate Middleton, jonka tukka on aina esimerkillisen kauniisti, mutta jonka meikki ei vaan minun silmääni ole päiväsaikaan ainakaan kaikkine rajauksineen aina kovin freesi.
(Lohduttavaa muuten huomata, etteivät hänenkään kulmakarvansa taida olla maailman helpoimmat hallita...)
Mitä mieltä olette ilmiöstä?
Millaisia silmienrajaajia itse olette?
Ja niin, olihan Amy Winehousekin britti...