Minulla on takanani tähänastisen elämäni onnellisin syksy. Suurena tekijänä sen onnellisuudessa on vaihto-opiskeluaikani Lontoossa, mutta taustalla on myös eräs toinen tekijä, josta te ette vielä suuremmin tiedä, mutta jonka tahtoisin kanssanne jakaa. Tämä tekijä menee vahvasti yksityiselämän puolelle, mutta koska sen vaikutus tulee olemaan elämässäni ja sitä kautta lopulta varmasti blogissanikin huomattava, haluan jakaa sen kanssanne.
Kerroin teille syksyllä, että englannin kieleni vahvistumisen taustalla oleva tekijä on melko puhtaasti rakkaus. Löysin kesällä ihmisen, jonka kanssa joka ikinen palapelin palanen on loksahtanut paikoilleen ja jonka kanssa olemme kuin toisillemme luodut, niin ällön satukirjamaiselta kuin se kuulostaakin. Mutta näin se vain on. Sen vain tuntee, kun se osuu kohdalle oikeasti ja nyt se osui, sanokaa skeptikot mitä vaan.
Syksy toi välimatkoineen mukanaan haastetta, mutta se ei meitä haitannut. Kun tietää, että toinen on se oikea, jonka kanssa tahtoo lopun elämäänsä viettää, niin yksi pieni syksy on niin lyhyt ajanjakso, ettei sillä ole mitään väliä. Minä olin Lontoossa ja nyt paljastan teille poikaystäväni olevan Ruotsista.
Nyt tuo syksy on kuitenkin ohi ja minä olen palannut Suomeen ja asun opiskelija-asunnossani. Kouluani on jäljellä vielä pari vuotta, mutta melko vähän siitä loppujen lopuksi vaatii aina fyysistä istumista koulun penkillä. Suomesta on helppoa ja edullista matkustaa Ruotsiin ja hei, minähän olen töissä ruotsinlaivalla!
Ja niin, jos parisuhteeni kieli on tähän asti ollut englanti syvällisten keskustelujen mahdollisuuden vuoksi päätin, ettei se olisi sitä enää. Olen saanut syksyn aikana huomata, että jos tahdon jotain ja päätän oppivani jonkun asian, menen vaikka läpi harmaan kiven. Nyt päätin, että lopetan nössöilyni ruotsin kanssa ja opettelen sen kunnolla. Ihan sama, vaikka se vaatiikin aluksi sitä, että asetun tarhaikäiseltä lapselta kuulostavan henkilön kenkiin. Puhuinhan minä sitä töissäkin, kyllä minä vielä sen ihan oikeastikin oppisin.
Tulevaisuudessa tulette siis varmasti Lontoo-fiilistelyn sijaan kuulemaan jonkun verran enemmän Tukholma-fiilistelyä, sillä minulla on melkoisesti suunnitelmia tuon kaupungin varalle. Ensimmäisestä ja siitä ehkä suurimmasta kuulette parin viikon päästä...