Blogissani on noussut perinteiseen suomalaiseen tapaan näin kesän jälkeen hieman pidemmälle kaudelle venähtäneenä sienestys otettuani pariin kertaan esiin Konjac-sienten erinomaisuuden ihoni hoidossa (postaukset täällä ja täällä).
![]()
Yksi kysymys minulla oli kuitenkin heti alkuun mielessäni: Mistä minä tiedän, koska sieni täytyy vaihtaa uuteen?
"Kyllä sinä sen huomaat, se ei vaan enää ole samanlainen," sanoivat kaikki. Okei, no niin kai sitten?
Yhden lapsuuden lempikirjani nimi ei turhaan ole olut "Kuinkas sitten kävikään", sillä minä todellakin tahdon tietää usein, että kuinkas sitten käy ja niin myös tässä tapauksessa. Päätin siis, että käytän kasvosientäni niin kauan, että ihan konkreettisesti näen, miksei sitä muka enää voisi käyttää ja se pitäisi vaihtaa.
![]()
Pari kuukautta homma sujui ihan normaaliin tapaan täysin ilman ongelmia, mutta sen jälkeen aloin pikkuhiljaa huomata eroa. Sieni ei tuntunut kolmannella kuulla lopulta keskeltä enää yhä napakalta ja pikkuhiljaa se alkoi tuntua yhä tyhjemmältä ja latteammalta.
![]()
Käytännössä tämä siis tarkoitti, että sen pullean ilmava keskiosa täytteineen lätsähti ja alkoi haperoitua.
![]()
Lopulta sieni alkoi olla sen verran hapero, että siihen itseasiassa tuli reikä, josta näki sienen sisälle. Tuon käyttökerran aikana sienen sisältä tuli tietysti sientä käyttäessä pientä höttöä eikä pesufiilis ollut enää yhtään sama. Sieni oli siis näyttänyt etukäteen merkkejä hapertumisestaan ja sitten se vaan ihan konkreettisesti hajosi viimein.
![]()
Ihan täysinhän se ei siis käsiin kerralla tietenkään murentunut, mutta tuon käyttökerran jälkeen tiesin, ettei sitä todellakaan voisi enää käyttää, vaikka sen käyttö siihen asti oli vielä edellisinä päivinä menetellyt.
![]()
Vastauksena siis niille, jotka miettivät, että mistä tietää, että sieni pitää korvata uudella: sen kyllä tietää.
![]()
Viikon kuluttua olen Suomessa ja pääsen aloittamaan täysin uuden lajin, talvisienestyksen. Minua nimittäin odottaa kotona kasa erilaisia sieniä, joita pääsen vertailemaan teille!
![]()
Muita sienensä puhkikuluttaneita?
Yksi kysymys minulla oli kuitenkin heti alkuun mielessäni: Mistä minä tiedän, koska sieni täytyy vaihtaa uuteen?
"Kyllä sinä sen huomaat, se ei vaan enää ole samanlainen," sanoivat kaikki. Okei, no niin kai sitten?
Yhden lapsuuden lempikirjani nimi ei turhaan ole olut "Kuinkas sitten kävikään", sillä minä todellakin tahdon tietää usein, että kuinkas sitten käy ja niin myös tässä tapauksessa. Päätin siis, että käytän kasvosientäni niin kauan, että ihan konkreettisesti näen, miksei sitä muka enää voisi käyttää ja se pitäisi vaihtaa.
Pari kuukautta homma sujui ihan normaaliin tapaan täysin ilman ongelmia, mutta sen jälkeen aloin pikkuhiljaa huomata eroa. Sieni ei tuntunut kolmannella kuulla lopulta keskeltä enää yhä napakalta ja pikkuhiljaa se alkoi tuntua yhä tyhjemmältä ja latteammalta.
Käytännössä tämä siis tarkoitti, että sen pullean ilmava keskiosa täytteineen lätsähti ja alkoi haperoitua.
Lopulta sieni alkoi olla sen verran hapero, että siihen itseasiassa tuli reikä, josta näki sienen sisälle. Tuon käyttökerran aikana sienen sisältä tuli tietysti sientä käyttäessä pientä höttöä eikä pesufiilis ollut enää yhtään sama. Sieni oli siis näyttänyt etukäteen merkkejä hapertumisestaan ja sitten se vaan ihan konkreettisesti hajosi viimein.
Ihan täysinhän se ei siis käsiin kerralla tietenkään murentunut, mutta tuon käyttökerran jälkeen tiesin, ettei sitä todellakaan voisi enää käyttää, vaikka sen käyttö siihen asti oli vielä edellisinä päivinä menetellyt.
Vastauksena siis niille, jotka miettivät, että mistä tietää, että sieni pitää korvata uudella: sen kyllä tietää.
Viikon kuluttua olen Suomessa ja pääsen aloittamaan täysin uuden lajin, talvisienestyksen. Minua nimittäin odottaa kotona kasa erilaisia sieniä, joita pääsen vertailemaan teille!
Muita sienensä puhkikuluttaneita?