Yksi kevään opiskeluprojekteistani estenomin opinnoissani oli englannin esitelmä, jossa perehdyttiin kymmeneen aurinkosuojia koskevaan kysymykseen, jotka ovat varmasti monella mielessä. Ajattelinkin, että voisin tuoda tuon presentaation sisällön esiin myös täällä blogin puolella, sillä nyt kun kevät on vihdoin pikavauhtia kääntymässä kesän puolelle, on hyvä hetki tarkistaa, että kaikki ovat kartalla aurinkosuojien merkityksestä ja niiden käytöstä.
Tässä siis kymmenen mieltä mahdollisesti askarruttavaa kohtaa, joista toivottavasti edes joku tarjoaa uutta tietoa ja ahaa-elämyksiä:
1. Mikä SPF on?
SPF eli sun protection factor kertoo, kuinka suurella voimakkuudella aurinkotuote suojaa ihoa polttavalta UVB-säteilyltä. EU:n lainsäädännön mukaan tuotteessa on oltava sen UVB-suojakertoimen vähintään kolmannesta vastaava ihoa "vanhentavaa" UVA-säteilyä vastaan oleva suoja, eli esim. SPF 30 -tuotteessa on UVB-suoja 30 ja UVA-suoja vähintään 10.
2. Onko suojakerrtointen 15, 30 ja 50 välillä suurta eroa?
Tämä riippuu siitä, miltä kantilta asiaa tarkastelee.
Oikein käytettynä SPF 15 suojaa auringon UVB-säteiltä n. 93 prosenttisesti, SPF 30 lähes 97 prosenttisesti ja SPF 50 n. 98 prosenttisesti.
Prosenttitasolla erot eivät kuulosta suurilta ja esimerkiksi SPF 15 ja SPF 30 välilläkin on vain kolmen prosentin ero. Jos tämän kuitenkin kääntää toiselle ajatustasolle, on ero huikea: Jos SPF 15 päästää sadasta kuvitellusta auringonsäteestä iholle seitsemän ja SPF 30 päästää kolme, on seitsemän eli tuplasti enemmän kuin kolme. Näin ajateltuna myös SPF 30 päästää iholle tuplasti UVB-säteitä SPF 50 -tuotteeseen verrattuna.
3. Kuinka paljon aurinkovoidetta tulisi käyttää, jotta sitä käyttää oikein?
Ihan pirusti. Kun aurinkovoiteiden suojakertoimia arvioidaan, levitetään tuotetta iholle 1 mg/cm2,
mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että koko vartalolle tulisi levittää aurinkovoidetta n. 35 ml, jotta purkin kyljessä osoitettu suojakerroin toteutuisi. Kasvoilla tämä tarkoittaa 1,25 ml ja kaulalla samaa määrää.
Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että keskiverto 250 ml aurinkovoidepurkki riittää noin seitsemään levityskertaan vartalolla ja kun ottaa huomioon, että levitys tulisi toistaa iholle vedessä pulahtamisen jälkeen tai vähintään muutamien tuntien kuluttua, kuuluisi viikonlopun biitsihengailulla kulua purkillinen aurinkovoidetta mieheen.
Tämä tarkoittaa myös, että kasvoille tarkoitettu keskivertokokoinen 50 ml suojakertoimellinen päivävoide tulisi kuluttaa loppuun kolmessa viikossa kasvoille ja kaulalle oikeaoppisesti käytettynä.
Ja jos aurinkovoidetta käyttää esimerkiksi vain puolet tarvittavasta määrästä, ei sen suojakerrointeho puolitu vaan laskee itseasiassa sen neliöjuureen, eli esimerkiksi liian ohuesti käytettynä SPF 15 ei vastaa edes nelosen suojakerrointa.
4. Miten aurinkovoiteiden suojakertoimen voimakkuus on alunperin testattu?
Uskokaa tai älkää, mutta tähän ei ole olemassa omaa säteilyn voimakkuutta ja siltä suojautumisen määrää määrittävää laitettaan, vaan homma arvioidaan asiaan erikoituneissa laboratorioissa silmänmääräisesti leivittämällä testattavaa tuotetta vapaaehtoisten ihmisten selkään ja kärventämällä ihoa sitten laboratorio-olosuhteissa katsoen, missä vaiheessa se alkaa punoittamaan ja mitä suojakerrointa lopputulos vastaa. Näin niinkuin karkeasti esitettynä.
Vaikka testejä tietysti suoritetaan tietyin säännöin, tiedostavat monet firmat silti, että eri laboratorioista voi saada eri tuloksia ja että esimerkiksi USA:ssa testattuihin tuotteisiin kerrotaan saavan helpommin korkeamman suojakertoimen vakuuden kuin EU:ssa testattuihin. Firmat käyttävät tätä tietoa kuulemma surutta hyväksi. Ohuen, mutta korkealla suojakertoimella varustetun tuotteen valmistaminen on nimittäin hyvin haastavaa ja tällainen kikkailu testilabran valinnassa voi auttaa jotakin jo jonkun verran.
5. Onko suojakertoimellisen päivävoiteen ja samalla suojakertoimella varustetun kasvoille tarkoitetun aurinkotuotteen välillä jotain eroa?
On ja ei. Molempien suojakerroin on testattu toki samalla menetelmällä, joten ne ovat toisiaan vastaavat. Suojakertoimen sisältävästä päivävoiteesta on kuitenkin pyritty tietysti tekemään kosmeettisesti miellyttävämpi, jotta se sopisi esimerkiksi meikin alle paremmin. Varsinainen aurinkosuojatuote saattaa puolestaan olla koostumukseltaan tymäkämpää, sillä se on suunniteltu kestämään varsinaista auringossa oleilua ja mahdollista pientä hikoilua päivävoidetta paremmin.
6. Voiko viimekesäistä aurinkovoidetta vielä käyttää?
Jos tuote on säilytetty oikein poissa kuumuudesta ja suojassa jatkuvilta lämpötilan vaihteluilta, pitäisi sen olla vielä täysin käyttökelpoinen. Hämmentävää on kuitenkin se, että vaikka tuotteen koostumus näyttäisikin olevan kunnossa, ovat sen UV-suoja-aineet voineet silti heikentyä ilman, että sitä silmämääräisesti voi huomata. Voi myös olla, että tuotteen UVB-säteilyltä suojaava teho on kunnossa eikä iho pala, mutta ihoa vanhentavalta UVA-säteilyltä suojaavien aineiden teho onkin heikentynyt käyttäjän asiaa tiedostamatta.
Toisaalta jos tuotetta on käytetty oikein, on myös melko epätodennäköistä, että sitä enää seuraavana kesänä edes pitäisi olla liiemmin jäljellä...
7. Jos välttelee aurinkoa, säilyykö nuorekkaan näköisenä pidempään?
Kylmä fakta on, että kyllä. Vaikkei auringon UV-säteilyn negatiivisia ja ihoa vanhentavia vaikutuksia heti huomaakaan, ovat ne kumulatiivisia ja ikävä tosiasia on, että aurinko vanhentaa meitä. Jos siis eläisimme elämämme pahvilaatikko päässä, olisimme todennäköisesti eläkeikäisinä noin 80 prosenttia nuorekkaamman näköisiä.
8. Suojaako meikki ihoa auringolta?
Suojaa, mutta kannattaa muistaa, että myös meikkien aurinkosuojamäärittelyssä pätevät samat asiat kuin aurinkovoiteidenkin. Onkin siis erittäin epätodennäköistä, että meikkiä tulee käytettyä iholla niin paljon, että siinä esitetty aurinkosuojakerroin toteutuisi täysin. Jos asiaa nimittäin ajattelisi pelkän aurinkosuojan toteutumisen kannalta, kuluisi tavallinen meikkivoidepurkki loppuun noin kuukaudessa, mihin vain harva meistä (onneksi) kykenee.
9. Riittävätkö halvat Sunny Beachilta ostetut aurinkolasit suojaamaan silmiä vai onko olemassa jokin oikea syy, miksi aurinkolaseista tulisi oikeasti maksaa enemmän?
Eivät riitä ja on.
Valoisassa ympäristössä silmien pupilli supistuu, jotta silmä suojautuu UV-säteilyltäkin paremmin ja vastaavasti taas hämärässä ympäristössä pupilli laajenee. Aurinkolasien kanssa tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun valoisassa ympäristössä vetää silmilleen näkökenttää pimentävät aurinkolasit, suurenevat pupillit. Jos näitä suurentuneita pupilleja ei suojaa aurinkolaseilla, joissa on oikeasti kunnollinen UV-suoja, pääsee silmiin enemmän UV-säteilyä, mikä puolestaan on haitallista silmille näön kannalta.
Molemmat aurinkolasit suojaavat silmiä toki valolta, jolloin niitä tulee siristeltyä vähemmän, mikä sitten taas puolestaan vähentää syntyvien pienten juonteiden määrää silmänympäryksillä. Joskus kannattaa kuitenkin miettiä myös ulkonäköasioita pidemmälle.
10. Voiko itsensä suojata auringolta vaatteilla?
Voi suojata, vaikkeivät vaatteet välttämättä olekaan niin tehokas suoja kuin mitä monet kuvittelevat niiden olevan.
Tyypillinen vaalea t-paita suojaa ihoa noin SPF 5 voimakkuudella, mikä ei kuulosta itsessään kovin suurelta. Kun kuitenkin miettii, että toisin kuin aurinkovoide, ei paita kulu iholta päivän aikana pois ja se on levittyneenä iholla tasaisen peittävästi, vastaa se käytännössä jo noin suojakerrointa 15.
Olivatko nämä kaikki asiat teille itsestäänselvyyksiä vai tuliko postauksessa esiin jotain uutta?
(Kuvituksessa esiintyvät aurinkosuojatuotteet on kaikki saatu blogin kautta testiin ja toivon voivani palata niihin kesän aikana tarkemmin.)
