Quantcast
Channel: OSTOLAKOSSA
Viewing all 968 articles
Browse latest View live

Look at me vai nurkan ujoin hiirulainen?

$
0
0
Lumene on jo jonkun aikaa sitten uudistanut kynsilakkansa ja olen saaanut blogin kautta kokeiluuni uusia Gel Effect -nimellä kulkevia lakkoja muutamissa eri sävyissä. Olen esitellyt niitä teille jo aiemminkin, mutta koska olen niin ihastunut näihin, halusin vielä tuoda esiin niistä pari.

20 Ahomansikka, 15 Hedelmätarha ja 18 Hiekka hehkuu.
Sävyjen joukosta löytyy vaikka minkälaisia herkkusävyjä ja 5 ml pullo on siitä näppärän kokoinen, että sellaisen saattaa jopa joskus saada kulutettua loppuunkin -toisin kuin monien maailmanmerkkien jättipullot.


Törmäsin tietysti ongelmaan. Jos ongelmia ei ole, niitä täytyy kehittää, toteaa nainen ja luo sellaisen.

 

Olen ollut aiempina kesinä jostain syystä selkeästi mutalakkaihminen. Olen käyttänyt jo useamman kesän ajan harmaanruskeita ja mutaan vivahtavia sävyjä, sillä niissä on jotain niin tyylikästä ja ihanan 
kapinallista kesäisten kirkkaiden värien kontrastina.


Lumenen uusista lakoista mutalakkatarvettani tyydyttää sävy 6 Karua kauneutta, joka on kaunis cremesävy.


Lakka näyttää kynsissä jopa hieman tummemmalta kuin pullossa ja hurmaakin minut täysin. 


Mutta sitten siihen ongelmaan: Voinko käyttää tylsää mutalakkaa, kun herkkulakkojen joukossa on mm. tällainen kesäinen ihanuus? 


Olenko ihan kuolettavan tylsä, jos vietän kesäni hiirulaissävyissä kun kerran look at me -sävyjäkin on tarjolla?


Taidan olla. Siispä tein lupauksen. Tänä kesänä en unohda kynsiäni kuten viimeaikoina minulla on ollut tapana tehdä enkä varsinkaan jumitu pelkkiin huomaamattomiin lakkasävyihin. Tai yritän ainakin olla olematta kynsineni se nurkan ujoin hiirulainen.


Millaisia kesälakkailijoita te olette? Tai eroaako kesälakkailunne muusta lakkailustanne ylipäätänsä mitenkään?

Juhannuksen taikaa ja alekoodia

$
0
0
Koska suomalainen juhannus on perinteisesti täynnä luonnon taikaa (hah, kuinka irooniselta tuo tänä vuonna kuulostaakaan...) ja juhannussaunat koostuvat perinteisesti luonnosta valmistetusta kauneudenhoidosta, halusin tuoda teille hommaan mukaan oman osani.

Koska kuitenkin olen aivan täysin kaupunkilainen ja internet-maailmassa elävä, en nyt tarjoa teille reseptejä kotikutoisiin kasvonaamioihin tai itsetehtyihin vartalokuorintoihin, vaan kuittaan homman kertomatta, että minulla on teille alekoodi.


Alekoodi on luonnonkosmetiikan myyntiin keskittyneeseen kotimaiseen Biodellyn verkkokauppaan*. 

Kesäkuun loppuun voimassa olevalla koodilla OSTOLAKOSSA lukijani saavat -15 % alennuksen koko nettikaupan valikoimista, eli juhannustaikoja voi tehdä vaikka vielä ensiviikollakin ja taikoa luonnollisten kaunistusten voimalla tiliään hitusen tyhjemmäksi ja mieltään reilusti onnellisemmaksi.

Biodellyn valikoimista löytyy luonnonkosmetiikan merkkejä todella kattavasti (mm. Dr. Hauschka, Lavera, Lily Lolo, NAFHA, Benecos...), joten käykäähän ihmeessä kurkkaamassa, löytyisikö sieltä jotain teidänkin tarpeisiinne!


Ostoksille pääsee tästä*. 

Löysittekö jotain kivaa?

Ihanaa juhannusta kaikille!

*Affiliate-linkki

Tavarahaaste-projekti saa jatkoa!

$
0
0
Ilouutisia niille, jotka alkuvuodesta innostuivat seuraamaan tavaroidenvähennysprojektiani. Se saa nimittäin pienen taukoilun jälkeen jälleen jatkoa!

Innostuin vuodenvaihteessa vähentämään omaisuuttani tavoitteena vähintään yhden tavaran päivävauhti, mutta kun helmi-maaliskuussa muutin kevääksi isompaan asuntoon, mahtuivatkin kaikki tavarani sinne niin vaivatta, että innostus niiden vähentämiseen hiipui.


Nyt olen kuitenkin jälleen kesän ajan tavaroineni taas soluasunnon huoneessa miettien, minne työnnän maallisen omaisuuteni kun kesän jälkeen lähden Lontooseen vaihtoon eikä minulle jää Suomeen asuntoa odottamaan. Tämän vuoksi yritänkin jälleen kesän aikana parhaani vähentääkseni tavaroitani siinä määrin, että niiden syksyllä tapahtuva uudelleensijoittaminen sujuisi mahdollisimman kivuttomasti. 


Ihan hirveästi niitä ei ole, sillä lähes kaikki irtotavarani mahtuvat loistavasti sänkyni alle ja yhteen komeroon, mutta niitä on silti minun makuuni liikaa. (Minulta löytyy kyllä pari pahvilaatikollista sekalaista tavaraa kuten kirjoja ja lapsuuden muistoja vanhempieni luota, mutta suljen ne nyt pois laskuista.)


Ja ai niin, tässä ovat muuten vaatteeni (samassa henkarissa tietysti useita). Kaikkien vuodenaikojen kaikki (sisä)vaatteeni. Ne mahtuvat yhteen vaaterekkiin ihan mukavasti siitäkin huolimatta, että muutamien oli pakko päästä Etelä-Korean ostokseni nähtyään kommentoimaan (ihan siellä Vauva-palstallakin asti...), etteivät ymmärrä tällaista järjetöntä vaatteiden hamstrausta, mitä kuulemma harrastan. Tai ylipäätään tätä kamalaa tavaranhamstrausongelmaani, josta selvästi kärsin. 


Joo, tämä onkin todella paha. En tiedä, kuinka voin itsekään elää itseni kanssa näiden tavararöykkiöideni keskellä. Onneksi minulla on aina olemassa asioistani loistavasti perillä olevia ja minut hyvin tuntevia selviä aktiivilukijoita, jotka palauttavat minut aina maanpinnalle. Tuskin kukaan tahtoisi blogata ilman heitä! (Lähde.)


Aion joka tapauksessa tulevan kesän aikana hankkiutua vielä entistäkin tehokkaammin eroon näistä valtavista  tavararöykkiöistäni ja toivon, että syksyllä elämäni olisi entistäkin vähätavaraisempaa. Raportteja asioiden etenemisestä siis tulossa jälleen!


Mitenkäs muilla tavaroidenvähentäjillä on mennyt?

Mattainen huulikiiltokynä...?

$
0
0
Sain blogin kautta kokeiltavikseni Lumenen herkullisia Miracle Lip Sorbet huulimeikkikyniä.


Näitä vastaavalla tavalla pakattuja huulipunien, kiiltojen, balmien ja ties minkä sekoituksia löytyy tällä hetkellä trendikkäästi lähes joka merkiltä, joten on aina mukavaa kokeilla, onko joku merkki keksinyt omiinsa jotain muista erottuvaa. Tähän mennessä olen nimittäin kokenut kaikki keskenään hyvin samankaltaisiksi pieniä pigmenttisyyseroja lukuunottamatta.


Minulle päätyi neljästä uudesta kesäväristä kaksi: 19 Aurinko valaisee ja 20 Ruusuisia hetkiä.

Näiden uutuussävyjen luvattiin kuitenkin erottuvan aikaisemmin valikoimissa olleista sävyistä laadullisesti hieman. Ne ovat nimittäin paitsi aiemmin valikoimissa olleita sävyjä peittävämpiä, mutta myös mattapintaisia. Mattapintainenhuulikiiltokynä onkin jotain sellaista, mitä olenkin aina halunnut nähdä, joten ei muuta kun kokeiluun!


Sävy 19 Aurinko valaisee näytti pakkauksen perusteella oranssimmalta, mutta oli huulillani sävyltään kuitenkin yllättävän kylmä. Minun tekisi mieli kuvailla tätä jopa lähes pinkiksi sävyksi, mutta koska tämän pakkaus oli kuitenkin niin oranssi koen, etten ihan voi. 

Ehkä tämä on sitten sitä korallia? Se kun yleensä on sävy, jota niin moni hakee, mutta josta jokaisella on totaalisen erilainen mielipide näkemysten seikkaillessa kaikkialla pinkin ja oranssin välillä, eli käytännössä jopa kolmeakymmentä prosenttia huulimeikkisävyistä voi huoletta kutsua korallisiksi eikä kukaan voi sanoa asiaan mitään. Kaikki kun ovat siinä väittelyssä aina kuitenkin väärässä.


Sävy 20 Ruusuisia hetkiä oli enemmän sitä tuttua ja turvallista minua, eli herkullista vadelmaisen sävyistä huulikarkkia. Tai no, ruusun terälehtistä ehkä sittenkin? Puikon perusteella sävyä olisi voinut aavistella punaisemmaksi ja intensiivisemmäksi, mutta vaikka kynä antoikin itsestään irti kiitettävästi sävyä, oli se silti odotettua pehmeämpää.


Pidän näiden kynien tunnusta, sillä ne liukuvat huulille mukavan vahamaisina ja pehmeinä sekä sulavat huulten pinnalle kauniisti. En ehkä itse kutsuisi näitä sävyjä mattasävyiksi, sillä nämähän ovat selkeitä cremejä, mutta ehkä termin "matta" käyttö on tässä yhteydessä kaupallisempaa. 

Kierremekanismilla toimivat kynät ovat joka tapauksessa näppäriä käyttää ja pysyvät huulilla hyvin, joten varsinkin vadelmaisempi tapaus jäänee minulla täksi kesäksi käyttöön.

Lumenen Miracle Lip Sorbet Huulikiiltokynillä on hintaa n. 12,90 euroa.

Oletteko te tehneet tuttavuutta näiden tai muiden vastaavien kynien kanssa?

Hiusten arkkivihollista vastaan

$
0
0
Sain jonkun aikaa sitten kokeiltavakseni John Friedan paljon kehutun Frizz Ease Moisture Barrier -hiuslakan, joka on ollut aivan omiaan näinä mukamas kesäisinä päivinä, joina kiharrettujen hiusten suurin arkkivihollinen on ollut sadepilven irvokkaasti repeilevä reuna.


Kihartelen itse hiuksiani melko paljon erilaisilla metodeilla ja hiukseni kyllä taipuvat kiitettävästi, mutta tahtoisin kiharoiden tietysti pysyvän parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi meidän suomalaisten perisynneistä on, että kampausta ei pohjusteta ja hiukset vaan yritetään muotoilun jälkeen lukita paikoilleen mahdollisimman runsaalla kerroksella hiuslakkaa. Olen itse yrittänyt päästä tästä synnistä eroon jossain määrin, mutta hyvä hiuslakka on minullekin tärkeä juttu.


Kun hiuksia nimittäin kihartelee, tahdon minä ainakin kiharoideni pysyvän kimmoisina ja eloisina, mutta silti kestävinä. En tahdo lakan suihkuttavan niitä jäykiksi koppuroiksi, jotka varmasti pysyvät toki kiharalla, mutta jonka aikaansaamilla kiharalekoilla voi iskeä miehiä. Ihan kirjaimellisesti. Kivuliaasti ja niskoja vain nakkelemalla.


Arvostan siis pysyvää lopputulosta, joka kuitenkin pitää hiukset eloisina ja liikkuvina ja juuri sellaista olen onnekseni tällä hiuslakalla hiuksiini saanutkin. Tämän voisikin siis sanoa kiinnittävän hiuksia sopivasti


 Mitä tulee lopputuloksen jo tuotteen nimessä lupailtuun kosteudenkestävyyteen, niin tämän kanssa on kyllä pärjätty hyvin tämä vähäaurinkoinen kesäkin, jossa kosteaa on muuallakin kun terasseilla. Olen itse ainakin kokenut kiharoideni pysyneen hiuksissani aivan poikkeuksellisen hyvin, mutta hiusteni jääneen silti mukavan pehmeiksi ja miellyttävän tuntuisiksi lakkapilven jäljiltä.


John Frieda varmasti osaa tällaisissa kosteusasioissa hoitaa hommansa, sillä brittimerkki taitaa todellakin tietää, millaista on, kun sateen mahdollisuus on jatkuvaa ja ilmankosteus huitelee trooppisten sademetsien suunnalla.


Minulta tämä sai siis pisteet kotiin ja käytän tätä mielelläni läpi kesän ihan siltä varalta, ettei se kesä oikeasti vielä olekaan tullut.

Oletteko te kokeilleet tätä?

Tavarahaaste-projekti: Aina löytyy jotain turhaa

$
0
0
Kuten kerroin, olen alkanut jälleen kartoittaa tavaroitani läpi pohtien ja analysoiden, voisinko edelleenkin luopua jostakin. Tällä hetkellä minulla alkaa ihan oikeasti olla vaikeuksia keksiä isompia asioita, joista voisin luopua, mutta pienistähän on tietysti hyvä aloittaa.

Meiltä kaikilta varmasti löytyy kotoa SE paperikasa, johon on vaan lappanut papereita. Minulla SE paperikasa on ollut jo pari muuttoa mukanani seurannut kassi, jonka olen täyttänyt kosmetiikkaan liittyvillä tiedotteilla, joita on satanut postin ja pr-tapahtumien tietotulvassa. En ole pitänyt kassia niin merkittävän suurena osana tavarakuormaani, mutta nyt päätin vihdoin käydä sen läpi.


Myönnettäköön, että kiloissa mitattuna tuo keräyspaperien joukkoon päätyneiden tiedotteiden kasa olikin lopulta yllättävän suuri. Varsinkin siihen nähden, että itselleni jäi kasasta noin kymmenkunta ajankohtaista paperia kaikkien muiden olleen jo menneen talven ja kevään ja suomalaisen juhannuksen lumia.

Seuraavaksi ajattelin jatkaa tavaroiden läpikäyntiä sillä suurimmalla ongelma-alueellani, eli kosmetiikalla. Katsotaan, löytyykö sieltä minkä verran poisluovutettavaa!

Apukeino ehkäisyyn

$
0
0
Tänään blogissa olisi esittelyssä huulikiiltotyyppi, josta tavallaan pidän, mutta josta en silti ole ihan täysin varma, että pidänkö. (Toisin sanoen, esittelen tänään huulikiiltojen Tinder-miehen.)


Minulle päätyi kaverin kautta muutamia YSL:n Golden Gloss -huulikiiltoja, jotka ovat melkoisen jänniä tapauksia ja vaikkeivät ne varsinaisesti näytäkään erottuvan huulikiiltopoppoossa joukosta, on niissäkin silti se oma juttunsa, joka ehkä saattaa teistä jotakuta kiinnostaa. 


Ensinnäkin näissä kiilloissa on vaahtomuoviapplikaattorin sijaan pieni sivellin, joka on joidenkin makuun ensinmainittua vahvemmin. Itse en kuitenkaan välitä siveltimistä niin kovasti, sillä minusta tuntuu, että niillä kiiltoa levittäessä huulten rajakohtiin jää aina ikävän paksu reunus ja kovat rajaviivat.


Näiden kiiltojen juttuna on niiden nimenkin mukaisesti olla kultaisina kiiltäviä, eli sen huulikiilloille tyypillisen märän kiiltoefektin lisäksi jokaiseen sävyyn on ympätty mukaan kultaista shimmeriä. Tai no, oikeastaan jo suorastaan glitteriä. Eikä muuten mitä tahansa glitteriä, vaan 24 karaatin kultaa (0,2% koostumuksesta)!


Jokainen sävy siis hohtaa ja kiiltää huulilla kaikilla mahdollisilla tavoilla.


Kiillot tuntuvat minun makuuni huulilla sopivan tahmaisilta, eli sen verran kevyen klähmäisiltä, että niiden olemassaolon tiedosti, mutta ne eivät vaikuttaneet elämänlaatuni sitä häiritsevästi. (Kuten yksi huulikiilto siis oletettavastikin kykenee tehdä.)


Näissä huulilla herkullisen meheviltä näyttävissä kiilloissa on kuitenkin yksi pieni ongelma. Tai toisaalta, ei se ole välttämättä ongelma, jos sitä ei halua sellaiseksi kokea, joten puhutaan mielummin vaikka piirteestä. Me naiset kun aina mielummin itsemme kohdalla varsinkin haluamme puhuttavan niistä eikä ongelmista.

Kun itse kiilto nimittäin on pyyhkiytynyt huulilta pois, näyttävät huulet yhä silti vielä tältä:


Kullankimalteiset metallihiput ovat liimautuneet niihin niin tiukasti kiinni, etteivät ne meinaa lähteä irti hankaamallakaan, mutta silti niitä kykenee kulkeutumaan taianomaisesti pitkin kasvoja. Ja voi auta armias, jos ikinä erehdyt pussailemaan näitä käyttäessäsi jonkun kanssa! Se ei todellakaan tule olemaan mikään vaivihkainen ja vain salaa annettu pusu, vaan kohde ja tähtääjä osataan liittää toisiinsa helpommin kuin yksivuotialle suunnatun palapelin palaset vielä seuraavanakin päivänä.

 Nämä ovat siis hauskoja tapauksia käyttää silloin, kun tiedossa ei ole kuin kaverillista seuraa ja toimivat minusta myös loistavana vaihtoehtona säärikarvojen ajamattajättämiselle baariin lähtiessä kun haluaa varmistaa, ettei ryhdy liian läheisiin toimiin yhdenkään baarista löytyneen jampan kanssa! Lupaisin näille siis 50 prosenttisen ehkäisytehonkin. Loput 50 prosenttia ehkäisytehosta onkin sitten omasta toiminnasta kiinni.


Oletteko te kokeilleet YSL:n Golden Glosseja? Mitäs tykkäätte?


"No ainakaan et haise pahasti."

$
0
0
Minulla on ollut dödökokeilussa tällä kertaa viimeviikot Rexonan Ultra Dry Cotton 48h antiperspirantti, jonka tietysti valitsin kaupassa itselleni sen puhtaalta kuulostavan nimen vuoksi.


Haluan, että dödöni tuoksuu nimenomaan puhtaalle. Sellaiselle puhtaalle pyykille tai dovemaisen puhtaalle. Oikein sellaiselle saippuaisen puhtaalle. Tämä ei nyt ihan yltänyt niihin ulottuvuuksiin, mutta tuoksui kyllä ihan mukiinmenevän freesille ja puhtaalle.


Tykkään dödöistä, joissa on reilun kokoinen kuula. Tässä mentiin keskivertokoolla, mutta kelpuutin sen hyvin. Tätä pienemmät ovat kuitenkin jo kategoriaa "ärsyttävän snadi" ja välttelen niitä mielelläni.


Pidän myös dödöistä, joiden pakkaukset on suunniteltu niin, että tuote on automaattisesti kuulaa kohti valutettuna. On huomattavasti näppärämpää, kun ei itse tarvitse yrittää jossain vaiheessa tuotteen käyttöikää muistaa aina kääntää pakkausta ylösalaisin seuraavaa käyttökertaa silmälläpitäen ja pahimmassa tapauksessa yrittää tuotteen muotoilun vuoksi vielä keksiä, mikä olisi se paras kolo, jossa tuotetta voisi säilyttää, jotta se myös pysyisi ylösalaisin. Pakkaus saakin designinsa puolesta minulta ison plussan.


Dödöön on ympätty mukaan myös auringonkukansiemenöljyä (INCI-listalla neljäntenä, tosin vain juuri ennen viidentenä tulevaa hajustetta), eli sillä on myös tavoiteltu kainaloita täysin kuiviksi raastamatonta efektiä. Plussaa tästäkin.


Mitä itse käyttötehoihin tulee tämän tuotteen kanssa, on se ollut minulla melkoisen keskivertoluokkaa. Perushikoilu on pysynyt kurissa melko hyvin, mutta vaikken mikään erityinen hikoilija olekaan, niin ei pitävyys ole  välttämättä ollut sataprosenttista ihan täysin aamusta iltaan. Tämän puolesta antaisin tuotteelle arvosanaksi kahdeksan.

Hurja tahraajakaan tämä ei ole ollut, mutta en tätä silti ihan tahraamattomaksikaan voisi kutsua.



Tykkään kokeilla näitä edullisia perusdödöjä enkä oikeastaan edes odota, että tekisin mitään superlöytöjä. En ole koskaan elämässäni tainnut ostaa samaa dödä kahteen kertaan (okei, Lumenen Arctic Aquaa ja edesmennyttä Nanoelin dödöä kyllä) ja vaikka joku dödö olisikin loistava, en malttaisi olla kokeilematta kaikkea muuta tarjolla olevaa. 


Oletteko te kokeilleet tämän dödön? Tai millaisia dödöshoppailijoita te olette? Oletteko löyttäneet sen luottotuotteenne, johon aina turvaudutte, vai kokeiletteko kukasta kukkaan hyppien kaikkia?

MUSt have Volume Mascara?

$
0
0
Sain tammikuussa Piece of Panda -blogin bloggaajan synttärimiitistä itselleni Make Up Storen mascaran kokeiltavakseni, mutta jostain syystä olin kokonaan unohtanut korkata tuotteen.


Minulla on melko vähän kokemuksia Make Up Storen meikeistä omassa käytössäni ja olen tehnyt niiden kanssa tuttavuutta lähinnä parin vuoden ajan Kicksissä työskennellessäni ja niillä asiakkaita meikkalleissani. Tämän vuoksi olikin mukavaa nyt vihdoin muistaa ottaa ihan omaan käyttöön merkiltä tuote, josta olin kuullut etukäteen paljon hyvää kanssabloggaajilta.


 Volume Mascara lupailee nimensä mukaisesti ripsille runsautta ja äärimmäistä tuuheutta sisältämiensä pehmeiden ja kovien vahojen avulla luvaten samalla jopa pitää ripset paakuttominakin. Suuria lupauksia, joten tottakai testasin mascaraa mielelläni.


Ripsivärin harja vaikutti omaan makuuni oikein lupaavalta, sillä se oli tarpeeksi kookas napatakseen itseensä tarpeeksi mascaramassaa muttei ollut silti harjaksiltaan liian tiivis. Monesti liian tiiviit ja suuret mascaraharjat kun eivät pelaa hentojen ripsieni kanssa yhteen, sillä ohuetripseni eivät edes pääse sujahtamaan napakoiden harjasten väleistä.


Mascaran koostumus oli sopivan vahamaista kyetäkseen tuomaan ripsiini tuuheutta kyeten yhä kuitenkin erottelemaan ripseni kauniisti.


Mascaraa oli helppo kerrostaa ripsiin lisärunsauden saavuttamiseksi ilman, että se lähti paakuttamaan ripsiä. Yllätyin suuresti, kuinka hyvin ripsiväri sekä tuuheutti, mutta kuitenkin  ripsiäni erotteli tekemättä varsinkaan niiden kärkiin hämähäkinjalka-efektiä.


Mitään ihan mieletöntä tuuheutusefektiä tämä mascara ei hentoihin ripsiini tehnyt, mutta pidin tästä ripset melko pehmeän tuntuisiksi jättävästä ripsiväristä paljon ja jätänkin sen pysyvästi arkikäyttööni.


Tässä vielä kuva ripsiväristä kauempaa otettuna kun näitäkin aina pyydellään:


Onko teillä kokemusta tästä tai muista Make Up Storen ripsiväreistä?

Hätähousun naamio

$
0
0
Olen hätähousu. Malttamaton. Kaikkimullehetinyt-ihminen. Pahimmillaan jopa miksienjosaanutkaikkea-tyyppi.

Siksi pidän kasvonaamioista, joiden kanssa ei tarvitse odotella ikuisuutta. En ole enää nykyään sitä tyyppiä, joka jaksaisi maata kotona illalla sohvalla puoli tuntia kasvonaamio kasvoilla telkkaria katsellen. En todellakaan. En ole muutenkaan edes sitä tyyppiä, joka tahtoisi omistaa telkkarin.

Nykyään minä tahdon kasvonaamioltani nopeutta ja viisi minuuttia on oikein hyvä ajanmääre kasvonaamioni vaikutusajalle.


Olen saanut joskus blogini kautta Yves Rocherin Sebo Vegetal Purity Maskin kokeiltavakseni ja koska otsani on viimeaikoina temppuillut kuin kuriton teinipojan iho puskien pinnalleen pintä röhelmää, on naamiokin saanut käväistä otsallani useampaan otteeseen.


Tämä on juuri niitä sellaisia käteviä kasvonaamioita, joista pidän: peruspuhdistava koostumus, viiden minuutin vaikutusaika ja helppoa huuhdella iholta vedellä pois. Ihoa ei kiristä tämän jälkeen, mutta se tuntuu puhtaalta. Ja ainakin psykologisella tasolla jään siihen uskoon, että se myös on puhtaampi.


 Koska tämä on Yves Rocheria, on tässä koostumuksen puolesta kohdallaan myös hinta: 8,90 euroa maksava tuubi on todellakin hintansa väärti. Eikö olekin mukavaa, kun halvalla voi saada vaikka mitä kivaa?


Näiden puhdistavien naamioiden kanssa kannattaa muuten muistaa, ettei näitä välttämättä edes tarvitse turhaan levittää koko kasvoille. Mikäli vain joku alue iholla kaipaa tehokkaampaa naamiohoitoa, voi tuotteen kohdistaa pelkälle toivotulle alueelle ja joko jättää muun alueen naamiotta tai levittää muualle vaikkapa sitten kosteuttavaa kasvonaamiota.

Millaisia naamion käyttäjiä te olette? Mikä on teille sopiva vaikutusaika ja kuinka usein te niitä käytätte?


Tämän Yves Rocherin puhdistavan kasvonaamion voi kotiuttaa itselleen tämän Yves Rocherin verkkokaupan affiliate-linkin kautta.

Le Volume De Chanel

$
0
0
Löysin vähän aikaa sitten jemmoistani Chanelin Le Volume De Chanel -ripsivärin, josta minulla ei ollut minkäänlaista muistikuvaa.



Mascara on päätynyt minulle joskus töiden kautta ja olin varma, että olisin joskus edes esitellyt sen teille täällä, mutta en googlettelujeni perusteella näköjään ollutkaan tehnyt sitä. Saatoin siis tehdä aivan uuden tutustumisretken tähän jo joskus avaamaani ja kokeilemaani tuotteeseen. Kosmetiikkadementikoilla ei selvästikään tule koskaan olemaan tylsää!



Chanelin Le Volume De Chanel Mascara on nimensä mukaisesti  ripsille tuuheutta taikova ripsiväri.  Mascara lupaa tuoda ripsiin tuuheuttavan ripsivärikerroksen jo yhdellä vedolla ja saada ripsistä upeat ja näyttävät.



Lumihiutaleista insipraationsa saanut pidempiä ja lyhyempiä harjaksia sisältävä mascaraharja lupaa runsaan mascaramassan lisäksi myös erotella ripsiä, eli mascara kuulostaisi ainakin lähtökohtaisesti aikovansa tehdä juuri sitä kaikkea, mitä omat hennot ripseni ovat vailla.



Hennot ripseni kaipaavat tosiaan tuuheutta, mutta koska ne ovat ohuet, kaipaavat ne myös hyvää erottelevuutta.



Le Volume De Chanel toi niihin kyllä tuuheutta ja lupailemaansa katsetta avaavaa vaikutusta, mutta minun makuuni lopputulos oli ehkä hieman liian paakkuinen. Mascaran massa oli hieman liian vetistä eikä tarpeeksi vahamaisen voidemaista, jotta olisin kyennyt kerrostamaan sitä ripsiini luodakseni runsaan, mutta erotellun lopputuloksen. Mascara toimiikin varmasti paremmin niillä, joilla on jo valmiiksi runsaampi ja vahvempi ripsirivistö kuin testaajalla. 



Ripset jäivät mascaran jäljiltä pehmeiksi ja taipuisiksi ja käytän mascaran mielelläni pois, mutta omille räpsyttimilleni tämä ei ollut se täydellinen valinta.



Oletteko te kokeilleet Le Volume De Chanel- ripsivärin?

Perheenlisäystä

$
0
0
Marc Jacobs on ollut tunnettu prameista hajuvesipulloistaan ja herran sisustuselementeiksikin soveltuvat putilot saavat pian kavalkaadiinsa jatketta, kun joukkoon liittyy Daisy-tuoksuperheen uusin jäsen.

Kuva täältä.

Viileänsiniseen ja kukilla somistettuun pulloon pakattu tuoksu näyttää ainakin kuvien perusteella kauniin tyylikkäältä ja sopii sisustuksellisessa mielessä kerrankin jopa loistavasti vuokratalojen kylpyhuoneisiinkin, joihin jostain syystä on jonkun aina ollut pakko saada laittaa vaaleansiniset laatat.

Itse tuoksussa luvataan tuoksuvan pehmeän kookoksen, mutta silti siitä löytyy myös pirskahtelevaa greippiä ja hedelmäistä litsiä. Tuoksuun on ympätty mukaan myös pehmeää myskiä sekä päärynää ja karhunvatukkaa. Tuoksun tarkemman kuvauksen löydät Fragrantican sivuilta.

Olen itse tykännyt Marc Jacobsin tuoksuista jossain määrin, joten jään mielenkiinnolla odottelemaan, että pääsen tuoksuttamaan tämän uusimman perheenlisäyksen.

Kiinnostuiko joku muukin?

Tavarahaaste-projekti: Meikkileikit kiertoon

$
0
0
Kuten mainitsin päätin, että käyn seuraavaksi läpi kosmetiikkani poimien niiden joukosta ylimääräisiä tuotteita.

Ylimääräisten tuotteiden poimiminen on todella hankalaa. Me naiset kun harvoin muutenkaan näemme tavaroidemme joukossa yhtään mitään ylimääräistä niin saatika sitten, että näkisimme kosmetiikkatuotteidemme joukossa sellaista. Ehei, kaikki on tarpeellista.

Kun asian sitten saa käsiteltyä itselleen sille tasolle, että kaiken sellaisen ylimääräisen, joka ei itselleen täydellisesti sovi ja mitä ei käytä voi ihan hyvin heittää eteenpäin ollaan jo hyvällä mallilla. Niitäkin löytyy muutama vielä helposti.


Ongelma pamahtaa eteen sen täydessä mittakaavassa kuitenkin siinä vaiheessa kun tajuaa, että meikkilaatikko on yhä täynnä niitä mielettömän hyviä tuotteita, joita tahtoisi käyttää, mutta joita ei vaan millään ehdi itse käyttää. Silloin on edessä haaste. Kykenenkö oikeasti luopumaan näistä?

Pakkohan se on kyetä. Vaikka tuntuukin, että useammilla naisilla onkin vähintään kahdet kasvot, ei meikkiä silti kulu niihinkään määräänsä enempää. Joskus täytyy vaan tehdä karsintaa rankalla kädellä ja päättää, että pidän itselläni vain ne täydellisimmistä täydellisimmät ja luovun sitten niistä hyvistä. Ei kaikkea tarvitse itsellään säilyttää, vaikka siitä kovasti pitäisikin.


Lopulta sain kasaan tällaisen tuotekeon. Useimmat tuotteista olen kehunut loistaviksi ihan bloginkin puolella, mutta eikö olisikin siinä tapauksessa fiksua antaa ne eteenpäin niin muutkin pääsisivät hyötymään niistä? Itselläni kun on noita loistavia ja erinomaisia suosikkituotteita kotona reilusti jo muutenkin.

Lohduttavaa on aina se, että vaikka noiden eteenpäinluovuttamista harkitsisi hetken, ei niitä enää luovuttamisen jälkeen koskaan muista. Paitsi silloin, kun kuulee joltain jonkun tuotteen saaneelta kommenttia siitä, kuinka hyvä se hänen minulta saamansa tuote oli. Silloin muistaa, että hyvä kun laitoin hyvän kiertämään, itselläni se odottaisi yhä käyttövuoroaan.


Löysin penkoessani muuten myös kasan minikokoisia huulikiiltoja, jotka olivat enemmän tai vähemmän käytettyjä ja päätin, että käyttäisin nämä seuraavaksi pois. Kymmenen parin millin kiiltoa ja niiden jämää kuluisi varmasti helposti kesän aikana loppuun ja niistä eroonpääseminen selkeyttäisi huulikiiltovalikoimaani huomattavasti.

Ehkä loppukesästä kykenen jälleen toistamaan karsintaoperaationi tajuttuani, että vieläkin vähemmällä voi selvitä.


Tavarahaaste-projekti: Project 333

$
0
0
Sain perjantai-iltana huolestuneen puhelun vahemmiltani:

"Huh, vastasithan sinä ja olet vielä elossa!"

"Ööh... olenko unohtanut vastata johonkin viestiin tai puheluun...?"

"Et, mutta blogi ei ole päivittynyt keskiviikon jälkeen niin olimme todella huolissamme!"

Näin meidän perheessä.

Blogissa oli tosiaan pieni pitkä viikonloppu meneillään kun tajusin, että kesällä saa ja täytyykin ottaa rennosti. Ei aina tarvitse stressata ja huolehtia, onko blogiin ajastettu postauksia jokaiselle päivälle. Joskus saa vaan todeta, että ei ole ja so what. Tämä on vain blogi.

Halusin kuitenkin tulla kertomaan teille, että olen löytänyt jälleen aivan mahtavan uuden minimalismiprojektin itselleni. Aiemminhan olen vaan pysrkinyt vähentämään tavaroitani joka päivä jossain määrin, mutta nyt löysin aivan mahtavan uuden konseptin.


Project 333 on vaatteisiin liittyvä projekti, jossa on ideana valikoida vaatekaapistaan 33 vaatekappaletta/asustetta ja pakata kaikki muut sivuun ja käyttää noita valitsemiaan kolme kuukautta vaihtaen sitten kolmen kuukauden jälkeen seuraaviin, siihen vuodenaikaan paremmin sopiviin.


Projektin ideana on huomata, kuinka vähällä itseasiassa pärjääkään ja saada lopulta rakennettua itselleen kompakti ja helposti yhdisteltävissä oleva vaatekaappi. Innostuin itse tietysti projektista täysin, mutta näin ensialkuun en ole vielä valmis hyppäämään hommaan noin radikaalisti mukaan vaan tahdon vain hieman maistella konseptin ideaa.


Päädyin siis valitsemaan 33 vaatekappaletta sulkien pois kuitenkin kengät ja asusteet (neljä valitsemaani vaatekappaletta on vielä pyykissä). Alkuperäisen idean mukaan myöskään alusvaatteita ei tarvitse laskea mukaan vaatekappaleiden joukkoon kuten ei myöskään urheiluvaatteita tai kotilöhöilyvaatteita (mutta noita ei sitten myöskään saa käyttää muussa tarkoituksessa). Pieniä helpotuksia on mm. se, että voi etukäteen päättää, että voi vaihtaa projektin aikana esim. kolme vaatetta toisiin, jos huomaa, ettei ole tajunnut sisällyttää valitsemiinsa vaatteisiin jotain, mitä todellakin tarvitsee. Myös rikkimenevät vaatteet ja ne vaatteet, joista luopuu kokonaan voi korvata toisilla.


Itse en vielä lähde kolmen kuukauden linjalle, mutta aloitan kokeilemalla hommaa reilut kolme viikkoa eli tämän kuun loppuun asti. Sain koottua itselleni kasaan mielestäni melko toimivan vaatekokoelman, joista tulen seuraavat viikot asuni valitsemaan. Tällaisen projektin tavoitteena on huomata, että vaatekaappi saattaa sisältää yllättävän paljon sellaisia vaatteita, joita kuvittelee käyttävänsä, mutta joita ei sitten käytäkään. Tarpeeksi kauan projektia ylläpidettyään huomaa varmasti, mistä voi luopua ja mistä ei missään tapauksessa tahdo luopua. Tämä myös helpottaa vaatekriisejä, kun valinnat on tehtävä rajattujen vaatekappaleiden kesken.
 

Omalla kohdallani koen tämän myös helpottavan esimerkiksi töihin ja lomareissuille lähtiessä pakkaamista. Turhaa stressata enää, mitä kaikkea laukkuun heittää, kun vaihtoehdot ovat valmiiksi rajoitetut! (Päätin itse helpottaa hommaa kuitenkin sillä, että jos yllättäen joudunkin mukaan kesäjuhlaan, saan napata juhlamekon valitsemieni vaatteiden ulkopuolelta.)


Tämä on myös loistava projekti niille, jotka shoppailevat jatkuvasti. Itse en kuulu tuohon kategoriaan, sillä esimerkiksi sen kolme kuukautta sitten tapahtuneen Korean vaatekaapintäydennyksen jälkeen olen ostanut tasan yhdet kesäshortsit, sillä minulla ei ollut yhtiäkään sellaisia.


Olen melkoisen innoissani keksittyäni taas uuden minimalismiprojektin ja aloinkin heti miettiä, voisiko sitä kokeilla myös kosmetiikan puolella. Luulen, että aion laajentaa tämän myös sinne!

Miltäs Project 333 teistä kuulostaa? Aiheesta löytyy googlettelemalla paljon lisää infoa ja voitte olla varmoja, että tulette kuulemaan siitä blogissani tulevaisuudessa lisää! Onko joku innostunut projektiin mukaan tai saiko joku muu nyt kipinän?

Puhtaat valkeat pyyhkeet

$
0
0
Olin vähän aikaa sitten töissä enkä voinut välttyä kuulemasta, kuinka ikänsä kosmetiikka-alalla töissä ollut, seuraavaksi seitsemääkymmentä lähestyvä kollegani intoili tutustuttuaan juuri Sensain kaksoispuhdistukseen. Hän ei ollut aiemmin kokeillut konseptia kunnolla ja oli nyt aivan haltioitunut siitä julistaen sen ilosanomaa kaikille häntä kuunteleville.


Alalla työskentelevänä minua hymyilytti, ettei hän ollut tuohon ikään mennessä vielä tutustunut konseptiin. Hymyni vaihtui kuitenkin järkytykseen kun kuulin erään hänen kaksoispuhdistuksen puolesta esittämänsä argumentin: "Kerrankin pyhkeeni oli puhdas meikin poiston jälkeen!"


Olin aivan pöyristynyt. Tottakai sen kuuluikin olla puhdas! Jos minulla ikinä jää pyyhkeeseen meikkiä, muutan puhdistusrutiinissani seuraavalla kerralla jotain, sillä siinähän on ollut selvästi vikaa. Minulle on täysin vieras ajatus, että voisin ikinä hyväksyä sen, että sen jälkeen, kun olen puhdistanut ihoni, jäisi pyyhkeeseen vielä meikkiä.


Kysyin hämmentyneenä, oliko hänellä tosiaan usein jäänyt pyyhkeeseen meikkiä puhdistuksen jälkeen. Oli kuulemma. Ja seurasin sitäkin hämmentyneempänä niiden ihmisten reaktioita, joille hän kaksoispuhdistuksen ylivertaisuudesta kertoi. Meikin jääminen pyyhkeeseen oli ihan yleinen ilmiö! Mitä ihmettä?

Varmaankin viimeisen kymmenen vuoden ajan minulle on ollut itsestään selvää aina iltaisin puhdistaa ihoni kaksoispuhdistuksella. En tarkoita, että käyttäsin siinä juuri nimenomaan sen laajojen massojen tietoisuuteen tuoneen Sensain tuotteita, vaan suoritan sen vain samalla periaatteella: ensin kaikki öljyliukoinen lika pois maitomaisella tai öljymäisellä puhdistustuotteella ja sen jälkeen iho vielä puhtaaksi lopulta jollain geelimäisemmällä tai vaahtomaisemmalla tuotteella. Ainoa meikki, jota pyyhkeeseen saattaa joskus jäädä on ripsiväri, mikäli en ole poistanut sitä kunnolla, mutta meikkipohjaa iholleni ei kyllä ikinä jää ja siitä pidän ehdottomasti huolen. 

(Jotkus perustelevat kasvovedenkin käyttöä sillä, että se puhdistaa ihon viimeisimmistäkin meikin jämistä, mutta jos kasvovesilappuun jää vielä kovasti meikkiä kannattaa oikeasti tarkistaa, pitäisikö omia puhdistusrutiineita katsoa tarkemmalla silmällä läpi.)

 

Toiset tykkäävät putsata ihonsa vain kerralla vähän tujummalla aineella saaden sillä kuulemma meikit jo hyvin pois, mutta oma ihoni ei kestä liian tuhteja puhdistuksia niiden tehden siitä vain kiristävän ja punoittavan. Kaksoispuhdistuksessa parasta onkin se, että iholle voi valita sen hyvin puhdistavat, mutta hellävaraiset tuotteet, joiden jäljiltä ihoa ei kiristä. En voisi itse kuvitellakaan eläväni ilman kaksoispuhdistusta!

 

 Aihe alkoi kuitenkin kiinnostaa minua kovasti ja tahtoisinkin kuulla teidän näkemyksiänne siitä. 

Jääkö teille ihonpuhdistuksen jälkeen meikkiä pyyhkeeseen? Millainen on teidän ihonpuhdistusrutiininne?

Mahtavaa

$
0
0
Tänään tätä blogia kirjoittelee teille yksi varsin pollea bloggaaja. 

Elämässäni on viimeviikkoina tuntunut olevan kaikenlaisia huomioni blogin ulkopuolelle vieneitä asioita ja haasteita ja blogin puolella on siksi ollut hieman hiljaista, mutta tämä eilen julkaistu Cisionin Top 10 -meikkiblogien listauksen näkeminen piristi mieltäni suuresti:

Lähde.


Olo oli tietysti iloinen niin omasta puolestani kuin muidenkin listalle ansaitusti päätyneiden kanssabloggaajien puolesta. Minusta on mahtavaa, kuinka kauneusblogien määrä on Suomessa lisääntynyt viimevuosina, sillä kun itse aloittelin reilut viisi vuotta sitten blogiani, ei niitä vielä löytynyt Suomesta suuria määriä. Ja nyt niitä on niin monta loistavaa, että tuollaisen top 10 listan sijaan saataisiin listata sata blogia ilman mitään erillisiä sijoituksia!

Erityisen tyytyväinen olen siitä, että vaikkei blogini olekaan ihan täysin tyypillinen kosmetiikkablogi, käytte te silti ahkerasti lukemassa tätä. Blogini pääperiaate kun ei ole ole ostaa uutta vaan käyttää vanhaa pois. Saan jatkuvasti lukea siitä, että minulla on "homma hukassa" ja että "kai sen on helppoa olla ostolakossa kun ei sen tarvitse itse mitään ostaakaan". Joskus olisi mahtavaa nähdä näitä anonyymeja kasvotusten ja ihan oikeasti käydä läpi blogini idea.

Ei se idea ole se, että minä rohmuan itselleni tuotteita ettei minun tarvitsisi ostaa niitä. Joo, ei tietenkään tarvitse, mutta ei minun tarvinnut ennen blogiakaan ja jokainen kosmetiikka-alalla aktiivisesti töissä oleva varmasti voi samaistua asiaan. Moni voi myös samaistua siihen, ettei noilla ympärillä pyörivillä tuotteilla ole minulle mitään rahallista arvoa enkä mieti niitä siinä mielessä. Ne ovat vaan tuotteita, joita esittelen teille ja jotka etsivät sen jälkeen uusia koteja.

Kosmetiikkavarastoni eivät ole nykyään valtavat ja laitan tuotteita mielelläni heti kokeilun jälkeen eteenpäin. Suurin osa kosmetiikkavarastojeni tuotteista onkin minulla vain siksi, että ne odottavat postaamista.

 Blogin ideana on, että muutkin kuin vain minä alkaisivat pohtia kulutustottumuksiaan. Esittelen täällä tuotteita, jotta yhä useampi meistä tekisi vähemmän hukkahankintoja. Otan monia tuotteita testiin ihan vaan siksi, että olen kuullut teiltä toiveita niiden esittelystä. Minulle itselleni riittäisi nykyään pelkkä pieni meikkipussillinen tuotteita, mutta nautin kirjoittaa teille kosmetiikasta ja analysoida sitä läpi. Minulla ei välttämättä ole sanoa jokaisesta tuotteesta mielettömiä asioita, mutta haluan ainakin sanoa tuotteesta jotain ja toivoa, että keskustelu siitä heräisi kommenttiboksin puolella ja postauksen alle ilmestyisi muidenkin mielipiteitä ja näkökantoja. Ne ovat tuotteista tietoa hakeville ihan yhtä tärkeitä elleivät jopa tärkeämpiä kuin pelkkä oma näkökantani.

Olisi mahtavaa, jos yhä useampi kiinnostuisi tuotteidensa sisällöstä ja osaisi sitä kautta valita kaupan hyllyltä niitä itselleen sopivia tuotteita eikä vaan retkahtaisi mainoslauseisiin. Se on se, mihin minä blogillani tähtään. Tahtoisin tarjota paikan, josta voi löytää tietoa tuotteista ja innostusta oppia itse selvittämään, mihin kannattaa kosmetiikkamainonnan korulauseiden maailmassa uskoa ja mihin ei. Haluaisin tarjota ison viipaleen skeptisyyttä mutta myös kuorruttaa homman hyvällä mielellä ja itsestään huolehtimisen ilolla. Ja sirotella päälle hieman huumoria. Ja polttaa päällä vähän sarkastista kynttilää.

Kiitos siis kaikille niille, jotka ovat blogini idean ymmärtäneet ja palaavat tänne yhä uudelleen ja uudelleen!

Ja ihan erityiskiitos niille, jotka eivät käy vauvapalstalla anonyymisti avautumassa kaksimielisten otsikoideni ärsyttävyydestä (minulla on juuri niin mautonta juttua aina livenäkin), pornograafisista huulistani (lempparini!), huonosta huumorintajustani (joka on livenä vielä huonompaa), isosta nenästäni (miksi en saanut näyttää Niiskuneidiltä, miksi näytän nimenomaan Muumipeikolta), kamalista kulmakarvoistani (o-ou, näkisittepä, kuinka eriparit ne ovat!), epäfotogeenisyydestäni (minulla on ihan oikeasti noin teennäinen hymy ja pidän kieltäni hampaideni takana hymyillessä AINA), huonoista tuotekuvistani (VIHAAN niiden ottamista ja todellakin yleensä vaan räiskin kamerallani kuvia rajaamatta ja editoimatta) ja muuten vaan blogini kaupallisuudesta (olen pahoillani, mutta tämä homma perustuu kaupallisuuteen).

Här igen!

$
0
0
Hei taas kaikille pitkästä aikaa! 

Blogissani oli hetken aikaa odotettua hiljaisempaa, kun kelluin lähes kaksi viikkoa Itämeren iloisilla kosmetiikka-aalloilla työkellukkeissani. Kun työpäivät alkavat aamulla yhdeksään mennessä ja loppuvat puolen yön paikkeilla, ei blogille aina jää pahemmin aikaa, joten ihan lomalla en ole saanut viimeistä paria viikkoa kuitenkaan olla. Olen kuitenkin saanut ladattua blogiakkuja sen verran, että uskon minulla olevan aivan uutta energiaa tuottaa teille jatkossa entistäkin parempaa blogia -teidän palautteestanne viisastuneena!

Nautin bloggaamisesta eniten silloin, kun pääsen kirjoittamaan teille hieman spesiaalimmista tuotteista. Niistä, joita ihan jokainen ei välttämättä ehkä tarvitse, mutta joista niitä tarvitsevat eivät ehkä ole olleet tietoisiakaan. Siispä onkin mukavaa avata jälleen peli esittelemällä teille tuote, joka todellakin on uniikki.

Sain talvella valita ArtDecoa maahantuovan Aila Airon bloggaajatilaisuudessa itselleni testattavaksi jotain kivaa merkiltä. Sarja sisältää kaikkea mukavaa, mutta halusin itse valita kokeiltavakseni nimenomaan jotain sellaista, mistä arvelisin teidänkin innostuvan ihan erityisesti. Jotain erityisempää kuin vain kivan sävyinen luomiväri tai mukavan tuntuinen meikkivoide.


Tutkittuani ja hypisteltyäni valikoimaa aikani löysin SEN: Eye Brow Filler -geelin.

Värilliset kulmageelit ovat tällä hetkellä muutenkin hieman kiven alla vaikka ovat minusta mitä kätevimpiä tuotteita. Siksi olinkin aluksi ylipäätään innoissani jo ihan vaan siitä, että merkiltä löytyi sävyllinen kulmageeli.


Kun sitten tajusin, että sävyllinen kulmageeli ei ollutkaan mikä tahansa sävyllinen kulmageeli, vaan siinä oli aivan oma jujunsa, en voinut enää kätkeä riemuani. Tämä sävyllinen kulmageeli on nimittäin jokaisen harvakulmaisen unelma: Paitsi että se sisältää kulmat kiinnittäävää geeliä ja antaa kulmille väriä, sisältää se myös kulmia tuuheuttavaa kuitua! Kuinka mieletöntä!

Olen kasvatellut kulmani jälleen paksummiksi ja niissä on suht selvästi väriäkin, joten en onnistunut ottamaan tuotteesta hyviä käytännön demokuvia. 


 Uskon kuitenkin, että useat teistä hennommista kulmista kärsivistä ovat onnellisia jo vain saadessaan kuulla, että tällainen tuote ylipäätään on olemassa ja löytävät tuotteen nimen Googlen kuvahakuun iskiessään siitä loistavia kuvatuloksia.


Sävyjä taitaa tällä hetkellä olla saatavilla vain tämä yksi tummahkon ruskea, mutta toivottavasti se on ratkaisu edes jonkun teistä kulmille! 

ArtDecon jälleenmyyjät Suomessa löydät täältä ja ulkomailta sen voi tilata esimerkiksi Beauty Bayn kautta.

Onko joku kokeillut tätä tuotetta? Tai onko teillä jakaa meille tietoa muista vastaavista tuotteista?

Inhottava dödödesign

$
0
0
Edellinen antiperspiranttini veteli viimeisiään kesken työpassini ja uuden ostaminen oli ajankohtainen asia. Normaalisti olisin kävellyt marketin dödörivistölle ja valinnut sieltä jotain makuni mukaista, mutta koska olen viettänyt tämän kesän jälleen laivalla töissä ja sen myötä pyrkinyt testaamaan nimenomaan omassa myymälässäni valikoimissa olevia tuotteita, päätin hankkia tämänkin tuotteen työpaikaltani.


Koska pidän itse eniten halpistuotteista, kurvasin korkkarini Nivean hyllylle. Hyllyllä lymysi vain kaksi eri vaihtoehtoa, joten ihan tajuttoman kauaa en joutunut päätöstäni pohtimaan. Päädyin valitsemaan dödön, joka lupaili parin vuorokauden suojaa ja erityistä apua stressaaviin tilanteisiin. Juuri tällä hetkellä elämäni tuntuu välillä olevan yhtä stressiä, joten pakkohan minun oli ottaa kaikki siihen tarjolla oleva apu vastaan ja yrittää kontrolloida sitä jopa dödönkin avulla.


Itse dödö on ollut kiitettävän hyvä tapaus hikoilua vastaan vaikken olekaan kokenut sitä minään ihan supertehokkaana. Moni kuvailee stressihien haisevan tavallista "urheiluhikeä" enemmän, mutta en ole kokenut tämän pitävän hienhajua poissa mitenkään poikkeuksellisen tehokkaasti. En kärsi voimakkaasta hikoilusta, mutta kun töissä painaa koko päivän menemään niin kyllä siinä välillä kainalotkin kostuvat.


Mistä kuitenkin ihan ennen kaikkea halusin tämän tuotteen kohdalla avautua on pakkausdesign, joka on minusta Nivean suosioon nähden aivan hirveä. 


 Näyttäähän tuo toki elegantilta (tosin se paheksittu kaksimielinen minäni sanoisi tuon näyttävän toisaalta jopa hieman hhhmm... no, en sanokaan tätä lausetta loppuun), mutta hei ihan tosi, missä käytännöllisyys?

Ensinnäkin jo se ärsyttää, että pakkaus on muotoiltu niin, että sen kuula on aina ylöspäin. Aluksihan tuo on toki ihan sama, mutta tuotteen loppua kohtia sitä tahtoisi mielellään säilyttää ylösalaisin. Koska korkin design on pyöreä, on sitä todella haastavaa yrittää väkisin ankkuroida johonkin rakoon, jossa se saattaisi ehkä pysyä ylösalaisin. Ja koska pakkaus vielä ennen kaikkea on lasia, en sen todellakaan soisi yhtäkkiä kellahtavan kumoon ja putoavan kylpyhuoneen kaakeleille. Ja jos pakkauksesta vielä jotain saa marmattaa, niin tahtoisin ehdottomasti marmattaa siitä, kuinka lasipakkaus painaa niin itse reissatessa kuin myös tuotteita myyntimaahan rahdatessa.


Monet ovat pyytäneet lisää ekologisia näkemyksiä  blogiini ja tässä yksi: jos tuote tulee painavassa lasisessa pakkauksessa, on sen rahtaaminenkin epäekologisempaa, sillä samoihin painorajoituksiin menee vähemmän tuotteita ja lasiset pakkaukset tarvitsevat yleensä enemmän pakkausmateriaaliakin suojakseen. Tätäkin näkökantaa kannattanee siis miettiä. (Toisaalta sitten voi taas miettiä, että minkä materiaalin valmistaminen on ekologisinta ja mitä voi parhaiten kierrättää yms., eli homma ei todellakaan ole kovin yksiselitteistä.)

Loppuyhteenvetona siis sanottakoon, että ihan mukava perusdödö, mutta pakkaus on kaikkine puolineen suoraan sieltä tätä seisovan kuumaa hellettäkin lukuisia kertoja kuumemmasta liekkimerestä, mikä saa minut vahvasti miettimään, haluanko kokeilla Nivean dödöjä jatkossa ihan vaan kokeilemisen ja paremman, omakohtaisiin kokemuksiin perustuvan asiakaspalvelun nimissä.


Mitä mieltä te olette Nivean dödöjen pakkausdesignista? Kuinka merkittävässä osassa se on dödöä valitessanne?

Kustomointi kosmetiikkamaailmassa

$
0
0
Luin mielenkiintoisen artikkelin Premium Beauty News -sivustolta. Artikkelissa käsiteltiin trendiä, jossa hajuvesipullojen ulkopakkauksia kustomoitiin asiakkaiden mukaan. Tässä artikkelissa keskityttiin siihen, kuinka pullojen pakkauksiin saattoi painattaa oman nimensä tai nimikirjaimensa, mutta olen muutenkin lukenut viimeaikoina paljon juttuja siitä, kuinka kosmetiikkafirmat tahtovat tarjota yhä persoonallisempia ja asiakkaidensa mielen mukaan mitä parhaimmin ulkoisesti kustomoituja tuotteita.


Minusta tämä ajatus kuitenkin kuulostaa jotenkin oudolta ja halusinkin siksi lähteä pohtimaan sitä kanssanne ja kuulla teidän ajatuksianne siitä.


Okei, pakkauksiin painetut nimikirjaimet minä tavallaan ymmärrän. Kuluttajalla on kädessä yleisesti tietyn merkin tuotteeksi tunnistettava tuote, jonka esiinkaivaminen ja omistaminen voi ainakin hänen omassa mielessään tuoda hänelle jonkunlaista statusarvoa ja luoda hänestä hänen toivomiaan mielikuvia ja kun tuotteeseen sitten on vielä painettu hänen henkilökohtaiset nimikirjaimensa, voi se jonkun mielessä tuodakin tuotteelle aivan uudenlaisen arvon. Tai ainakin kertoa, että minäpä olen niin erityinen, että jopa YSL:n huulipunassani ovat nimikirjaimeni. Joistakin se on vain söpöä ja joillekin taas mieletön egonpönkittäjä. 

 

Käsilaukkujen puolellahan tämä on jo vanha trendi ja yhä useampi on stailannut Vuittoninsa nimikirjaimillaan. Itse en tähän leikkiin ole halunnut lähteä, sillä tykkään kuitenkin leikkiä ajatuksella, etten ikuisesti ole Vee Vee vaan että nimikirjaimeni mahdollisesti muuttuisivat joidenkin vuosien ja valojen vaihdon jälkeen. Klassikkolaukkua nimikirjaimien lisääminen ei muuta, vaikkakin varmistaa sen, ettei sijoituksenakin ajateltavaa laukkua enää voi edes harkita myyvänsä markkinahintaan tilaisuuden sitä toivoessa. (Ja klassikkolaukku todellakin on sijoitus, sillä halutuimmat mallit voi muutamien vuosien käytön jälkeen myydä jopa yli hankintahintaan eteenpäin, kiitos luksusmerkkien järjettömien hinnankorotusten.)

Kosmetiikkatuotetta kukaan ei kuitenkaan nimikirjaimien lisäämisen ja kustomoinnin jälkeen edes tahdo myydä, sillä sillä ei ole samanlaista jälleenmyyntiarvoa lähtökohtaisestikaan. Kustomointi on tapahtunut ihan puhtaasti siksi, että käyttäjästä vaan on ollut mahtavaa saada merkin X tuote, mutta oman näköisenään. Ehkä tuotetta on mukavaa nyt esitellä kavereille tai ehkä sen ulkokuoren väritys mätsää nyt paremmin lompakon kanssa?

Nimikirjaimien lisäämisen tosiaan ymmärrän, sillä ne ovat vain pieni yksityiskohta.  Jos kosmetiikkapakkausta mennään kuitenkin sörkkimään liikaa, ei se minusta enää ole alkuperäisen merkin tuote. Eikö vaikkapa Chanelin hajuveden omistamisessa ole ideana paitsi ihanan tuoksun omistaminen, myös juuri sen sille tyypillisen pullon omistaminen?

Minkä verran teidän mielestänne kosmetiikkapakkausten ulkoasuun voi kajota asiakkaiden persoonallisuutta peräänkuuluttavan kustomoinnin nimissä? Tahtoisitteko te nimikirjaimianne tuotteisiin tai vaikuttaa tuotepakkaustenne väritykseen? Tulisiko tuotteen ulkonäön kustomoinnin olla lähtökohtaisestikin juuri vain se sen tietyn sarjan juttu, vai voiko valmiiksi tunnettu brändi alkaa tehdä sitä?

I have a new lover

$
0
0
Huuleni ovat kohdanneet uuden miellityn ja saanet siltä osakseen paljon hellintää. Kiihkeän ja tuoreen romanssimme laatu on ollut niin kukoistavaa ja häpeilemötöntä, että jopa ulkopuoliset ovat kehuneet sen kauneutta estotta!


Lancomen uudet Lip Lover -huulikiillot ovat nimittäin aivan uskomattoman ihania, märän peilimäisen pinnan huulille jättäviä kiiltoja, jotka todellakin saavat aikaan ihan poikkeuksellisen mehukkaat huulet.


Kiilloissa on yhteen napinpainallukseen näppärästi perustuva avausmekanismi, jonka pompauttaa auki pikaisesti vaikka hätätilassakin. Pakkaus on kuitenkin suunniteltu niin, ettei kiiltoa tursua sieltä ulos, vaikka se vahingossa napsahtaisikin laukussa auki. Vaahtomuovinen applikaattori myös levittää kiillon huulille tasaisesti ja tarkasti ja mukailee huulien muotoa sopivasti.

Paitsi että kiillot näyttävät supermehukkailta, tuntuvat ne myös hyviltä huulilla. Kiiltojen koostumus ei ole yhtään tahmainen vaan voidemaisen pehmeä ja ne pysyvät huulilla loistavasti. Voimakkaammissa sävyissä kiillon jo lopulta kuluttua pois jäljelle jää yhä pigmenttiä, eli huulet näyttävät upeilta todella pitkään.


Sain itse tutultani kokeiltavakseni punaisen kiiltosävyn 356 ja voin kertoa, etten ole koskaan saanut töissä yhtä paljon kehuja ja kommentteja huulistani kun mitä sitä käyttäessä olen vastaanottanut! Tällainen pirtsakka sävy on välitön lookin freesaaja ja varsinkin näin kesällä toimii aivan loistavana meikkinä jo pelkkiin aurinkolaseihinkin yhdistettynä!


Minä olen ollut aivan myyty tälle uudelle rakastajalleni ja oma kappaleeni onkin jo kulunut melkein loppuun lähes päivittäisen käyttöni vuoksi.

Jos jollakin on siis haussa välitöntä lookinfreesausta taikova superherkullinen huulikiilto, niin kehotan katsastamaan Lancomen uudet Lip Loverit. Sävyjen joukosta löytyy paitsi värikkäämpiä tapauksia myös hillitympiäkin vaihtoehtoja.

Lancome uudehkoilla huulikiilloilla on hintaa n. 26 euroa.

Oletteko te päässeet hellimään huulianne Lip Lovereilla?

PS. Kyllä, näitte oikein. Tämä tyttö ei ole enää tummahiuksinen vaan on ottanut askeleen kohti omaa vaaleaa hiusväriään tiedostaen, että tie tulee olemaan pitkä, mutta ainakin näin ensimmäisen kuukauden jälkeen ihanan palkitseva: kiitos näkymättömän tyvikasvun en enää näytä pälvikaljuiselta! Lisää juttua hiusmuutoksestani toiste.
Viewing all 968 articles
Browse latest View live